mainos_541

Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Rekrytointi
Yrityskulttuuri

Työelämän löytöretkeilijä vaihtaa duunia joka kuukausi

artikkelikuva: Työelämän löytöretkeilijä vaihtaa duunia joka kuukausi

Kuva: Jussi Rekiaro


Mikä tekee työstä merkityksellistä ja motivoivaa yksilölle? Mikä on yrityksen toiminnan tarkoitus? Mitä on suomalainen työelämä vuonna 2021 – ja minne se on menossa? – Näihin kysymyksiin vastauksia lähti etsimään organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, todellinen työelämän Indiana Jones.

Sahimaa on helmikuusta asti kulkenut #Koeaika-projektinsa puitteissa yrityksestä yritykseen ja tutustunut niiden työkulttuuriin ja arkeen – ei viileästi havainnoimalla ja ihmisiä jututtamalla, vaan perin immersiivisesti: itse töitä tehden.

Kussakin yrityksessä Sahimaa tekee kuukauden ajan töitä ja sitten edessä on taas uusi paikka. Duunitorin yhteistyökumppanikseen saanut Sahimaa on hypännyt altaan syvään päähän mm. kehitysvammaisten ohjaajana, opettajana ja kattoremonttien myyjänä. Mutta mistä moinen idea on lähtenyt?

Sahimaa toteaa, että työelämä on murroksessa muun muassa koronakriisin ja digitalisaation vuoksi – ja siksi on hyvä aika selvittää, miltä muuttuva työarki näyttää yrityksissä.

”Tämä idea on lähtöisin jo vuodelta 2018, mutta viime vuonna tuli sellainen tunne, että pakko se on toteuttaa”, Sahimaa kertoo.

Kisällistä mestari?

Taustalla on toki myös henkilökohtainen haaste: mikäli Sahimaa – yrittäjä, kirjailija, somevaikuttaja, tutkija ja valmentaja – mielii todella eturivin työelämävaikuttajaksi, kannukset on hankittava kentällä. Syväsukellus suomalaiseen työelämään vuoden mittaisen projektin muodossa on siis sopivan pähkähullu projekti ”rintamakokemuksen” hankkimiseen

”Lisäksi halusin ravistella omia ennakkoluuloja sen suhteen, mitä jokin tietty työ pitää sisällään.”

Ravistelua oli luvassa jo heti ensimmäisessä duunipaikassa hoivakodissa helmikuussa. ”Silloin tuli ajatus, että mitä hemmettiä mä teen täällä”, nauraa syyskuun lopussa haastateltu Sahimaa. Sitten Sahimaa pääsi sisälle itse työhön, alkoi ymmärtää sen luonnetta – ja tutkijan päässä alkoi raksuttaa.

    Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja #Koeaika

  • aktiivinen suomalainen työelämävaikuttaja monella foorumilla
  • tekee vaikuttamista puhujatyön, organisaatioiden valmentamisen, tutkimuksen, mediaprojektien sekä kirjojen kirjoittamisen muodossa
  • suorittaa ”syväsukellusta suomalaiseen työelämään” vuoden mittaisen #Koeaika-projektin kautta
  • #Koeaika vie Sahimaan joka kuukausi uuteen suomalaiseen organisaatioon tutustumaan sen työkulttuuriin ja arkeen
  • projektin aikana Sahimaa tuottaa yhdessä Duunitorin kanssa autenttista sisältöä työpaikkojen arjesta
  • sisältö julkaistaan ja kampanjoidaan sekä Sahimaan omissa, että Duunitorin työelämämediassa ja someverkostoissa, sekä kohdeyleisön tavoittavissa mainoskanavissa
  • projektin päätyttyä tutkimusmatkan keskeiset löydökset kasataan kirjan ja dokumenttisarjan muotoon
  • kotisivut projektille: www.koeaika.fi

”Esimerkiksi hoiva- ja opetusalalla tehdään vahvasti töitä omalla persoonalla ja kysymys on aina – enemmän tai vähemmän – sosiaalisesta vuorovaikutuksesta”, hän toteaa, nyt jo keskisyvällä rintaäänellä.

kuva
Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa sanoo, että esimiehen pitää ottaa kiireetöntä aikaa uuden työntekijän perehdyttämiseen niin, että tämä tulee kohdatuksi. Kun tulokas tuntee itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi, käsillä on jo hyvä perusta, jonka päälle rakentaa.
KUVA: DUUNITORI / FREDRIK BÄCKMAN

Tarinoista ammentamassa

YIT:n leivissä mies kokeili projekti-insinööriharjoittelijan hommia ja huomasi, että kaupunkisuunnittelussakin tarvitaan psykologista silmää. R-kioskin kauppiaana Sahimaa taas kuuli monta tositarinaa työelämästä kassatyöskentelyn lomassa – ja perin nöyräksi olon teki se, että ihmiset olivat niin valmiita jakamaan kokemuksiaan tuntemattoman tutkijan kanssa.

”Pienen alkukankeuden jälkeen joka paikassa on päästy hyvään vauhtiin”, kertaa Sahimaa, joka on vuoden kahdeksannessa työpaikassaan, tällä kertaa HR-asiantuntijana Eezyllä.

”Aina hommien alkaessa on sellainen tyhmä fiilis, että en osaa mitään. Se on tietämättömyyden tila, johon on hyvä palata aina välillä”, Sahimaa tietää.

Repullinen kysymysmerkkejä

Matkan varrella työelämän myyttejä ja trendejä on läpivalaistu innolla. Tutkijaa kiinnostaa esimerkiksi, onko duunissa tärkeämpää tuhti tilipäivä vai työstä saatu ei-rahallinen tyydytys, sen merkitys? Ja kumpi pääsee työelämässä lopulta niskan päälle, generalisti vai spesialisti? Entä tuleeko alustatalous jyräämään nykymuotoiset työsuhteet niin, että vanhasta mallista ei jää kiveä kiven päälle?

Vielä ei kuitenkaan ole lopullisten vastausten aika. Projektin loputtua kaikesta kertyneestä materiaalista koostetaan dokumenttisarja ja -elokuva, sekä aiheeseen syventyvä tietokirja. Myös puhujatyötä ja luennointia vuoden mittaisen tutkimusmatkan löydöksistä on luvassa.

”Esimerkiksi johtamisesta voi toki sanoa jo nyt, että siinä on vahvaa kaksijakoisuutta. Toisaalta hoetaan koko ajan, että ihan kaikki riippuu johtamisesta – ja toisaalta korostetaan koko ajan enemmän työntekijöiden itseohjautuvuutta, mitä korona-aika on vain alleviivannut”, toteaa Sahimaa ja lisää, että pomojen ”statuspönötyksestä” ollaan koko ajan menossa kohti maailmaa, jossa esihenkilö haluaa aidosti auttaa alaisiaan onnistumaan.

Perehdytys pikakelauksella? – Ei kiitos!

Yksi työelämän sitkeistä kipukohdista vaikuttaisi olevan puutteellinen perehdytys työhön. Sahimaan mukaan siinä unohtuu helposti se kaikkein tärkein: mitä tapahtuu ihmisten välillä?

”Esimiehen pitää ottaa kiireetöntä aikaa uuden työntekijän perehdyttämiseen niin, että tämä tulee kohdatuksi”, hän linjaa. Kun tulokas tuntee itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi, käsillä on jo hyvä perusta, jonka päälle rakentaa.

”Esihenkilöistä riippuu niin paljon se, miten koko perehdytys sujuu”, Sahimaa toteaa ja lisää, että uuden työntekijän nahkoihin asettuminen ajatusharjoituksen kautta voi auttaa: esihenkilö saattaa tehdä sadannetta perehdytystään, mutta tulokkaalle hetki on ainutkertainen – ja joka sanalla painonsa.

Pienet suuret asiat

Entä mitäs sitten kun työ jo sujuu ja arki rullaa? Mistä elementeistä työn mielekkyys ja merkitys rakentuu pitkällä tähtäimellä? – Sahimaa toteaa, että psykologinen turvallisuus on tietysti se sokkeli tässä, mutta eri duuneissa eri asiat rakentavat hyvää fiilistä ja flow’ta.

”Jossakin työssä on tärkeää, että saa pitää tauot sovitusti. Jossain toisessa hommassa arvostetaan sitä, että saa tehdä työtä ilman, että kukaan kyylää”, Sahimaa vertailee.

Sahimaa kaipaisi valtakuntaan lisää työntekijäymmärrystä eli ihan yksinkertaisesti parempaa käsitystä siitä, mitä työntekijät ovat vailla – mitä he arvostavat ja mikä saa karvat pystyyn?

”Tässä ei puhuta sen kummemmista asioista kuin että työpaikalla toimitaan reilusti ja luottamuksen ilmapiirissä. Toisia kohtaan käyttäydytään hyvin ja epäkohtiin puututaan”, Sahimaa pohtii.

”Arkipäiväinen kokemus – ne perusasiat – on yleensä se mikä ratkaisee.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 10/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

PODCAST
HR-ammattilainen osaamisen kehittämisen keskiössä – näin autat organisaatiota menestymään

PODCAST
Yrityskulttuuri on kuningas

mainos_612
mainos_656
mainos_596
mainos_616
mainos_659
mainos_543



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »