Hyvinvointi
Johtaminen
Tiimit
Yrityskulttuuri
Arvot ja vastuullisuus korostuneet kriisiajan johtamisessa ja rekrytoinnissa
Monilla aloilla vallitseva työvoimapula ja vallitsevat kriisit ovat näkyvästi korostaneet arvojen ja vastuullisuuden merkitystä organisaatioiden johtamisessa ja erityisesti rekrytoinnissa. Valko-, viher- tai pinkkipesu ei mene enää läpi, vaan organisaatioiden odotetaan olevan tosissaan mukana vastuullisuudessa.
Viestintä- ja arvokonsultti KTT Jukka Saksi haastatteli 30
HR-johtajaa eri sektoreilta ja toimialoilta siitä, miten arvot
ja vastuullisuus näkyvät kriisiajan johtamisessa ja rekrytoinneissa.
Kaikki kyselyyn vastanneet HR-johtajat olivat keskisuurista
tai suurista yrityksistä tai organisaatioista.
Arvoista ja vastuullisuudesta on tullut työvoimapulan ja
vallitsevien kriisien aikana jo hygieniatekijä, joka vaikuttaa
organisaation kiinnostavuuteen työnhakijoiden silmissä. Arvojen
odotetaan olevan johdonmukaisia ja näkyvän konkreettisesti
työyhteisön arjessa. Erityisesti nuoret asettavat korkeita
odotuksia ja kirittävät arvoja ja vastuullisuutta eteenpäin,
Saksi tiivistää.
Saksin mukaan kyselyssä näyttäytyi ilmiö, että on kasvamassa
kuilu edelläkävijäyritysten ja niiden välillä, jotka
eivät oikein ole vastuullisuusasioissa mukana. Haastateltavien
mukaan edelläkävijäyritykset tulevat yhä enemmän näyttäytymään
houkuttelevina työnantajina verrattuna niihin, jotka eivät
ota vastuullisuutta vakavasti.
Nuoremmat haluavat tehdä
merkityksellistä työtä
Monilla aloilla on työvoimapula vähintäänkin tiettyjen osaajien
suhteen. Pula on vahvasti sidoksissa tehtävään, toimialaan
ja maantieteelliseen sijaintiin.
Kilpailu osaavista työntekijöistä pakottaa Saksin mukaan
organisaatiot kirkastamaan omat arvonsa ja vastuullisuustoimensa
läpinäkyvästi. Niiden mukaan on myös elettävä.
Jos yritys ei oikeasti elä arvojensa mukaisesti, on vaarana iso
maineriski.
Esimerkiksi ympäristö- tai kierrätysalan yrityksiin tulee nyt
paljon enemmän hakijoita kuin vähemmän vastuullisiin yrityksiin,
koska varsinkin nuoremmat haluavat tehdä merkityksellistä
työtä. Vastuullisuuden vetovoima näkyy erityisesti suuremmilla
paikkakunnilla.
Arvoja haastetaan
nykyään paljon
enemmän kuin ennen.
Arvovalintoja tarvitaan
Arvoja haastetaan Saksin mukaan nykyään paljon enemmän
kuin ennen. Jatkossa tullaan haastamaan vielä paljon enemmän.
Tutkimukseen osallistuneiden HR-johtajien mukaan on tyypillistä,
että työnhakijat ovat katsoneet yrityksen nettisivuilta,
miten työnantaja kertoo arvoistaan ja vastuullisuudestaan.
Hakija valitsee työnantajan pitkälti kokemansa tunnelman
vuoksi.
Viestintä- ja arvokonsultti KTT Jukka Saksi sanoo, että johtajien, jotka eivät aidosti miellä, että johtaminen on palvelutehtävä, on todella vaikea työllistyä
jatkossa, kun työntekijöistä kilpaillaan entistä enemmän.
KUVA: JUSSI HELLSTEN
Arvot ovat yhdistävä liima, joka koskettaa organisaation
kaikkia tasoja. Itselle soveltuvat arvot ja kulttuuri sitouttavat
pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Arvoristiriidat ajavat hakeutumaan
muualle.
Ei ole varsinaista työvoimapulaa, vaan taistellaan parhaista
työntekijöistä. Silloin työyhteisön arvojen täytyy kohdata
työntekijän arvojen kanssa, jotta olemme kiinnostavimpien
työpaikkojen johdossa, eräs vastaaja toteaa.
Suurimmalla osalla organisaatioita on Saksin kokemusten
mukaan todella tavanomaiset arvot.
Kävin läpi kaikkien suomalaisten 280 kunnan arvot
läpi. Ne ovat käytännössä ihan samanlaiset kuin yrityksilläkin.
Siellä on vastuullisuus, yhteisöllisyys ynnä pitkä lista
hyviä asioita.
Kun yritetään syleillä koko maailmaa ja miellyttää
kaikkia tahoja, ei arvoilla tavallaan ole enää merkitystä käytännössä. Jotta arvot tukisivat päätöksentekoa ja vaikeita
valintoja, pitäisi uskaltaa tehdä painotuksia ja valintoja arvojen
suhteen, jotta organisaatio olisi jollakin tapaa kiinnostava
työnhakijoiden näkökulmasta.
Hybridityö haastaa johtajat
Yhä suurempi osa ihmisistä on ainakin osan viikkoa etätöissä
johtajan näköpiirin ulkopuolella. Silloin korostuu johtajan ja
alaisten välinen luottamus.
Tutkimusteni ja omien kokemusteni mukaan keskimäärin
kaksi prosenttia työntekijöistä käyttää luottamusta väärin organisaatioissa,
ja 98 prosenttia on luotettavia. Kuitenkin organisaation
kontrollitoimet toteutetaan usein kuin luvut olisivat
päinvastoin. Silloin luotettavat 98 prosenttia työntekijöistä kärsivät
liian tiukasta kontrollista. Se tappaa luovuutta, työintoa
ja hyvinvointia. Henkilöstön hyvinvointi on kuitenkin keskeinen
johtamisen prioriteetti. Sitä kautta asiakkaitakin voidaan palvella
hyvin, Saksi sanoo.
Muuttuva
ilmapiiri suosii
nyt tunneälykkäitä ja
osallistavia johtajia.
Erityisesti kokeneille, vanhakantaisesti toimiville esihenkilöille
on ollut vaikeata luottaa työntekijöihin, kun heitä ei enää pysty valvomaan hybridityössä samalla lailla kuin samassa toimistossa
toimittaessa. Vanhakantaisesti kontrolloivat johtajat
ovat jo joutuneet vaihtamaan töitä, kun on huomattu, että heidän
johtamistyylinsä ei enää toimi.
Johtaminen on palvelutehtävä
Johtajien, jotka eivät aidosti miellä, että johtaminen on palvelutehtävä,
on todella vaikea työllistyä jatkossa, kun työntekijöistä
kilpaillaan entistä enemmän.
Johtamistehtäviin tulisi valita vain sellaisia henkilöitä,
jotka ovat halukkaita ja kyvykkäitä kantamaan vastuuta, viestimään
avoimesti ja auttamaan muita onnistumaan. Muuttuva
ilmapiiri suosii nyt tunneälykkäitä ja osallistavia johtajia, jotka
tunnistavat oman arvomaailmansa, Saksi painottaa.
Tunneälykkään organisaation luomiseksi voitaisiin Saksin
mukaan ottaa käyttöön yrityksen jonkinlainen tuntosarviryhmä,
jonka avulla saataisiin johtamisen tueksi ajantasaista tietoa
organisaation arvo- ja viestintäilmastosta.
Sitä tietoa tarvitaan, jotta kyetään johtoryhmä- ja hallitustasoilla
tekemään oikeita päätöksiä toimista ja viestien sävystä
muuttuvassa tunneilmastossa, Saksi toteaa.
Taustalähde:
Jukka Saksi: Arvojen ja vastuullisuuden rooli kriisiajan
johtamisessa
johtajaonmedia.fi/wp-content/uploads/
HR-johtajaselvitys_2023_Jukka-Saksi-1.pdf
KTT, MBA Jukka Saksi toimii Johtaja on Media! -valmentajana.
Teksti: Jari Peltoranta
Julkaistu: 05/2023