mainos_1063

Hyvinvointi
Valmennus
Yrityskulttuuri

Voimaa ammattiahdistuksesta

artikkelikuva: Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija Suvi Tuomikosken määrittelemästä ilmiöstä “Ammattiahdistus”. Äkkiseltään negatiiviselta kuulostava ilmiö on kuitenkin loistava toimeenpaneva voima, joka pakottaa meidät yksilöt, yritykset ja niiden kulttuurin, sekä johtamisen ja koko työelämän kehittymään.

Ammattiahdistus on määritelmältään se epämääräinen vatsanpohjassa vellova olotila, joka syntyy ammatti-identiteetin epävarmuudesta ja kyseenalaistumisesta tietyssä tilanteessa tai muutoksen seurauksena. Mikä minusta tulee seuraavaksi, olenko oikeassa paikassa, kuulunko omaan viiteryhmääni, mitä minun pitäisi seuraavaksi oppia, teenkö merkityksellistä työtä? Näitä kysymyksiä pohtii ammattiahdistunut.

Ammattiahdistus ei ole vain opiskelijoiden tai työelämän kokemattomimpien jäsenten etuoikeus vaan se voi liittyä mihin elämäntilanteen tai markkinatilanteen muutokseen tahansa: opintojen keskenjäämiseen tai valmistumiseen, avioeroon, lapsen syntymään, vanhempien ikääntymiseen, työttömyyteen, paikkakunnan vaihdokseen tai vaikka oman nykyisen toimialan murroksiin. Joskus ahdistusta saattaa synnyttää niin sanotusti runsaudenpula eli valinnan vaikeus mahdollisuuksien paljouden edessä.

”Ammattiahdistukselta ei kannata edes yrittää välttyä.

Yhtäältä ammattiahdistus voi syntyä epävarmuudesta. Globaalit muutokset heilauttavat turvallisuuden tunnettamme ja saavat meidät pelkäämään tuntematonta, mikä on hyvin inhimillistä. Merkityksellistä oman selviämisemme kannalta on itsetuntemus, resilienssi ja niin sanottu growth mindset eli perustassamme oleva usko tulevaan. Myös omat aiemmat kokemukset erilaisista muutoksista saattavat vaikuttaa kokemukseen ja siihen, paljonko epävarmuutta on liikaa.


Tietokirjailija Suvi Tuomikoski sanoo, että työpaikoilla ei tulisi hätkähtää puhetta ammattiahdistuksesta vaan ruokkia sen ansiosta syntyvää oppimista ja kehittymistä. Näin saataisiin ilmiö normalisoitua ja siihen sisältyvä kehittymisen potentiaali hyödynnettyä.
KUVA: © TIIA JUUTINEN

Toisaalta ammattiahdistus syntyy odotuksista, joita joko ympäristö tai me itse luomme. Vuoden 2022 TAT Nuorten Tulevaisuusraportin mukaan 32 % yläkouluikäisistä ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan heille liian raskasta. Tämä on kasvava ja huolestuttava trendi. Ei kouluissa syyttä käsitellä enenevissä määrin työelämä- ja tunnetaitoja.

Kolmanneksi ammattiahdistusta synnyttää muun muassa huono johtaminen. “Nuoremmilla sukupolvilla on korkeammat vaatimukset johtamiselle. Se voi olla yksi aivan keskeinen työpaikan valinnan kriteeri eikä huonoa johtamista enää siedetä. Työpaikoilta odotetaan avoimuutta, psykologisen turvallisuuden ymmärtämistä, osallistamista ja kasvun mahdollisuuksien luomista”, analysoi Tuomikoski.

“Oppimisen tavat ovat moninaistuneet.

Ammattiahdistus on kehittävä voima

Ammattiahdistukselta ei kannata edes yrittää välttyä. Pikemmin kannattaa miettiä, miten pärjään sen tunteen kanssa ja miten menen tästä eteenpäin. Ammattiahdistus pakottaa meitä tekemään muutoksia, joista voi aueta, vaikka polku johonkin uuteen tai joista voi oppia uusia taitoja tai asioita itsestään. Se voi tukea jokaisen ammatillista itsetuntoa.

Ammattiahdistuksella on myös yhteiskunnallinen merkitys, ja sen voi vaivatta liittää myös Sitran 2023 Megatrendeihin. Tutkimuksessa nostettiin keskusteluun myös jatkuvan oppimisen vaade osana työelämää.

“On hyödyllistä oppia tunnistamaan työmarkkinassa ja sen taustalla vaikuttavia isompia liikkeitä, sillä ne ajavat meitä kehittymään, harjaannuttavat meidät kohtaamaan muutostarpeita ja päivittämään osaamistamme”, muistuttaa Tuomikoski. Esimerkiksi luonnon kantokyky vaatii paitsi uusia työvälineitä ja tuotantotapoja, myös uutta osaamista ja jokaisen oman roolin pohtimista osana tätä isompaa kuvaa. Keskeisiin työelämätaitoihin kuuluu näin hyvä itsetuntemus, mukautumistaito sekä jatkuva uuden oppiminen.

Ammattiahdistus kietoutuu ajan ilmiöihin

Ammattiahdistuksen lonkerot ulottuvat muihin ajankohtaisiin teemoihin, kuten hyvinvointiin, eriarvoistumiseen, sitoutumiseen ja teknologiseen kehitykseen. Ammattiahdistusta tarkastellaankin entistä useammin paitsi oppimisen, myös hyvinvoinnin näkökulmasta. “Oppimisen tavat ovat moninaistuneet. Oppimista tapahtuu arjessa joka päivä, kaikilla elämän sektoreilla. Se ei ole enää erillinen lisä vaan luonnollinen osa elämää. Jotta oppiminen olisi motivoivaa, on nähtävä sen hyödyt ja konteksti”, pohtii Tuomikoski.

Korona-ajan erilaiset työn tekemisen muodot ovat viime vuosien konkreettinen ammattiahdistuksen synnyttäjä. Etäja läsnätyön eriarvoistava vaikutus saattaa ahdistaa monia, jos vaikka huomaa, ettei oma arki vastaakaan enää omaa ammatti-identiteettiä. Saattaa tuntea kuuluvansa ihan eri viiteryhmään kuin oli kuvitellut ja tuntea olevansa ikään kuin väärässä paikassa. Tämä voi heikentää sitoutumista työhön tai työnantajaan, mikä osaltaan tukee ajatusta työpaikan vaihtamisesta.

“Olisi hienoa, jos yrityksissä voitaisiin tarjota henkilöstölle muun muassa uravalmennusta ja käydä avointa, luottamuksellista keskustelua erilaista esimerkiksi talon sisäisistä urapoluista. Se olisi ennalta ehkäisevää työtä, jolla suitsittaisiin esimerkiksi turhaa vaihtuvuutta”, kannustaa Tuomikoski.

Ammattiahdistus liittyy myös teknologiseen kehitykseen, sillä sen avulla voimme jättää kerta toisensa jälkeen samana toistuvat, vaaralliset tai fyysisesti raskaat tehtävät roboteille ja tekoälylle. Voimme näin keskittyä siihen, missä olemme ainutlaatuisia: luovuuteen, analyyttisiä, vuorovaikutteisia ja inhimillisiä.

”Ammattiahdistuksen ei tulisi olla kahtia jakava vaan yhdistävä voima.

Johtajuudesta kilpailuetua

Ammattiahdistus liittyy tiiviisti myös johtamiseen sekä organisaation sisäiseen puheeseen ja kulttuuriin. Johtaminen muuttuu, koska sen on muututtava, sillä muutoin yritys ei houkuttele motivoituneita ihmisiä. Ihmisten johtajaksi halutaankin luottamusta ruokkiva, avointa keskustelua käyvä, puheeksiottava johtamisen ammattilainen. Vahva johtaja ei suinkaan väitä tietävänsä kaikkea, vaan mahdollistaa tiiminsä oppimisen ja ammatillisen kasvamisen.

Työ on inhimillistynyt. Työelämältä ja johtamiselta odotetaankin sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointikeskeisyyttä, lupaa puhua ammatillisista haaveista, epävarmuuksia ja odotuksista – myös ammattiahdistuksesta. Pidetään luonnollisena sitä, että työpaikkaa vaihdetaan entistä useammin ja se sovitetaan osaksi kokonaista elämäntilannetta.

Ammattiahdistus normalisoituu

“Työpaikoilla ei tulisi hätkähtää puhetta ammattiahdistuksesta vaan ruokkia sen ansiosta syntyvää oppimista ja kehittymistä. Näin saataisiin ilmiö normalisoitua ja siihen sisältyvä kehittymisen potentiaali hyödynnettyä”, korostaa Tuomikoski. Organisaatiot ja työntekijät kehittyvät rinta rinnan, joten ammatillisesta epävarmuudesta syntyvä kasvu on lopulta molempien etu.

Kuten työelämän muutkin ilmiöt, myös ammattiahdistus on normaalia tässä ajassa. Tämänhetkinen määritelmä kuvastaa ajan kuvaa, mutta se toki kehittyy suhteessa muihin syntyviin trendeihin ja muutoksiin. Ammattiahdistuksen ei tulisi olla kahtia jakava vaan yhdistävä voima, sillä se koskettaa meitä kaikkia.

Teksti: Pia Klemetti


KUVA: BASAM BOOKS OY

Julkaistu: 08/2023

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 2/2024

HR viesti



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »