Hyvinvointi
Työaika

Asiantuntijatyön kuormitus hälyttävällä tasolla

”Työnkuvaa on rauhoitettava”

Asiantuntijatyön kuormitus on kasvanut kriittiseksi: multitaskaus, kiire ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ajavat asiantuntijoita jaksamisen äärirajoille. Vain harva kokee olevansa täysin turvassa työuupumukselta, selviää Akavan Erityisalojen tuoreesta kyselystä. Liitto vaatii työturvallisuuslain täsmentämistä psykososiaalisen kuormituksen torjumiseksi.

60 prosenttia Akavan Erityisalojen jäsenistä kokee työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi, ja vain alle kymmenen prosenttia pitää itseään täysin turvassa työuupumukselta. Tuoreen jäsenkyselyn tulokset paljastavat asiantuntijatyön kasvavan kuormituksen: multitaskaus, kiire ja kasvavat tavoitteet muodostavat keskeiset riskitekijät.

"Multitaskaus" nousee suurimmaksi haitalliseksi kuormitustekijäksi, ja yli 60 prosenttia vastaajista kokee sen kuormittavan paljon tai melko paljon. Lähes puolet mainitsee kiireen ja työn epätasaisen kasaantumisen sekä jatkuvasti kasvavien tavoitteiden kuormittavan haitallisesti. Kolmanneksella psyykkiset oireet – kuten stressi, väsymys ja tarkkaavaisuuden häiriöt – haittaavat työntekoa.

”Tulokset ovat jäseniltämme hätähuuto. Asiantuntijan työnkuvaa on rauhoitettava ja työnantajan on kannettava vastuunsa. Kuormitusmittarit näyttävät punaista noin puolella vastaajista. Vain alle kymmenen prosenttia ei näe itsellään lainkaan työuupumuksen riskiä”, sanoo johtava juristi Jenni Salonen Akavan Erityisaloista.

Työnantajasektorien välillä on painotuseroja. Valtiolla organisaatiomuutokset kuormittavat, kunnissa ja hyvinvointialueilla palkkataso suhteessa työn vaativuuteen korostuu, ja yksityisellä sektorilla esiin nousee puutteellinen esihenkilötyö.

Vaikka lähes 70 prosenttia vastaajista kertoo palautuvansa ainakin kohtalaisesti, kolmannes kokee palautumisen heikoksi.

”Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että työuupumuksen riski koskettaa merkittävää osaa asiantuntijoista”, Salonen muistuttaa.

Yllättävä havainto liittyy työn ja vapaa-ajan rajaan: vain noin viidesosa kokee sen merkittäväksi kuormittajaksi.

”Herää kysymys, kokeeko asiantuntija työn ja vapaa-ajan sekoittumisen osaksi työn normaalia luonnetta – vai osaako hän itseohjautuvasti pitää sopivan rajan työn ja vapaa-ajan välillä?”

Ratkaisuksi Akavan Erityisalat esittää työturvallisuuslain täsmentämistä ja uutta asetusta psykososiaalisen kuormituksen hallintaan.

”Asiantuntija osaa usein johtaa itseään hyvin, mutta vastuu työn järjestelyistä ja kuormituksen ehkäisystä kuuluu työnantajalle”, Salonen painottaa.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 06/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työntekijät ottivat vuonna 2024 ennätysmäärin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyen. Yhteydenottojen määrä kasvoi 23 prosenttia vuodessa, mutta monilla työpaikoilla työnantajien toimet jäivät puutteellisiksi.

Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät saa enää olla pelkkiä muodollisuuksia. 1.6.2025 alkaen työnantajien on sisällytettävä niihin arvio työpaikan yhdenvertaisuustilanteesta sekä sen johtopäätökset. Muutoksen tavoitteena on edistää aitoa yhdenvertaisuutta työelämässä – konkreettisin toimin.

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi valmistautua yhdessä. Sympan HR-järjestelmä kokoaa tiedon, ihmiset ja päätökset yhteen, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja suunnan ottamisen kohti hallitumpaa tulevaisuutta.

Säästöt ovat iskeneet armottomasti lähes jokaiselle toimialalle. Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat sellainen asia, joka kysyttäessä kerrotaan usein olevan kunnossa: työt hoitaa oma HR-ihminen/osasto, toimitusjohtaja tai työt on hajautettu useammalle henkilölle oto-tehtäviksi. Jos organisaatiosta puuttuu oma HR-tiimi tai työtä tehdään liian pienillä HR-resursseilla, on enemmän kuin todennäköistä, että joitakin asioita jää epähuomiossa hoitamatta.

Keskustelu etä- ja lähityön tasapainosta on yhä ajankohtainen, vaikka on jo kulunut viisi vuotta siitä, kun pandemia pakotti meidät uudelleenarvioimaan työn tekemisen tapoja.

Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on murrosvaihe, jonka läpikäynti vaatii aiempaa enemmän vuoropuhelua. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa on laskenut merkittävästi, ja että työnantajilla olisi vielä paljon tehtävää eläkeaikeista käytävän keskustelun ja osa-aikatyömahdollisuuksien kehittämisessä. Ilmarisen kyselyyn vastasi yhteensä 1 069 eläkkeensaajaa joulu–tammikuussa.

Työelämässä nousee nyt esiin uudenlainen osaamisen muoto, jota ei löydy tutkintotodistuksesta. Kokemusosaaminen – omakohtaisiin elämänkokemuksiin perustuva ymmärrys ja tieto – tekee tuloaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä KTM Antti Sieppi tarkastelee väitöskirjassaan työmarkkinoihin liittyviä ilmiöitä useasta näkökulmasta. Yhden osatutkimuksen mukaan lasten saaminen ei vaikuta miesten tuloihin käytännössä ollenkaan, mutta naisten tuloihin, työllisyyteen ja tuntipalkkaan sillä on merkittävä ja pitkäkestoinen negatiivinen vaikutus.