Hyvinvointi

Poissaolot paljastavat johtamisen puutteita – Etla: kunnissa reagoitava aiemmin

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Enintään kymmenen päivän poissaolot aiheuttivat kunnallisille työnantajille vuonna 2021 yhteensä 135 miljoonan euron kustannukset.

Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat erityisesti viikon alkuun.

”Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna,” tutkimuksessa todetaan.

Tutkijoiden mukaan ”lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.”

Etla analysoi vuosien 2019–2021 sairauspoissaolojen kustannuksia Kevan aineistoon perustuen. Otos sisälsi yli 215 000 työntekijän tietoja, ja tutkimus keskittyi erityisesti alle 10 päivän mittaisiin poissaoloihin.

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja poissaolotodennäköisyyksissä, vaikka työntekijöiden ikä ja ammatti vakioitiin.

“Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti,” toteaa tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.

Vaikka pitkät yli 30 päivän poissaolot koskivat vain 9 prosenttia henkilöstöstä, ne aiheuttivat noin puolet kokonaiskuluista. Hoito-, opetus- ja sosiaalialat korostuvat kokonaiskustannuksissa työn fyysisen ja tartuntariskin vuoksi.

Tutkijat suosittelevat kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden poissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä. Ennaltaehkäisevän työn tarve korostuu etenkin mielenterveyspoissaolojen ja nuorten työkykyhaasteiden lisääntyessä.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Etla

Julkaistu: 06/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa työelämässä joustavasti ja uudessa roolissa, mutta kunnissa ja hyvinvointialueilla aktiiviset rekrytointitoimet ovat harvinaisia. KT:n selvityksen mukaan enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien ottavan heidät paremmin huomioon.

Työntekijät ottivat vuonna 2024 ennätysmäärin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyen. Yhteydenottojen määrä kasvoi 23 prosenttia vuodessa, mutta monilla työpaikoilla työnantajien toimet jäivät puutteellisiksi.

Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät saa enää olla pelkkiä muodollisuuksia. 1.6.2025 alkaen työnantajien on sisällytettävä niihin arvio työpaikan yhdenvertaisuustilanteesta sekä sen johtopäätökset. Muutoksen tavoitteena on edistää aitoa yhdenvertaisuutta työelämässä – konkreettisin toimin.

Asiantuntijatyön kuormitus on kasvanut kriittiseksi: multitaskaus, kiire ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ajavat asiantuntijoita jaksamisen äärirajoille. Vain harva kokee olevansa täysin turvassa työuupumukselta, selviää Akavan Erityisalojen tuoreesta kyselystä. Liitto vaatii työturvallisuuslain täsmentämistä psykososiaalisen kuormituksen torjumiseksi.

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi valmistautua yhdessä. Sympan HR-järjestelmä kokoaa tiedon, ihmiset ja päätökset yhteen, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja suunnan ottamisen kohti hallitumpaa tulevaisuutta.

Säästöt ovat iskeneet armottomasti lähes jokaiselle toimialalle. Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat sellainen asia, joka kysyttäessä kerrotaan usein olevan kunnossa: työt hoitaa oma HR-ihminen/osasto, toimitusjohtaja tai työt on hajautettu useammalle henkilölle oto-tehtäviksi. Jos organisaatiosta puuttuu oma HR-tiimi tai työtä tehdään liian pienillä HR-resursseilla, on enemmän kuin todennäköistä, että joitakin asioita jää epähuomiossa hoitamatta.

Keskustelu etä- ja lähityön tasapainosta on yhä ajankohtainen, vaikka on jo kulunut viisi vuotta siitä, kun pandemia pakotti meidät uudelleenarvioimaan työn tekemisen tapoja.

Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on murrosvaihe, jonka läpikäynti vaatii aiempaa enemmän vuoropuhelua. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa on laskenut merkittävästi, ja että työnantajilla olisi vielä paljon tehtävää eläkeaikeista käytävän keskustelun ja osa-aikatyömahdollisuuksien kehittämisessä. Ilmarisen kyselyyn vastasi yhteensä 1 069 eläkkeensaajaa joulu–tammikuussa.

Työelämässä nousee nyt esiin uudenlainen osaamisen muoto, jota ei löydy tutkintotodistuksesta. Kokemusosaaminen – omakohtaisiin elämänkokemuksiin perustuva ymmärrys ja tieto – tekee tuloaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle.