Yrityskulttuuri

Uudet vaatimukset yhdenvertaisuussuunnitelmille – siirtymäaika päättyi

Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät saa enää olla pelkkiä muodollisuuksia. 1.6.2025 alkaen työnantajien on sisällytettävä niihin arvio työpaikan yhdenvertaisuustilanteesta sekä sen johtopäätökset. Muutoksen tavoitteena on edistää aitoa yhdenvertaisuutta työelämässä – konkreettisin toimin.

Työnantajien on 1.6.2025 alkaen varmistettava, että yhdenvertaisuussuunnitelmaan on kirjattu työpaikan yhdenvertaisuustilanteesta tehdyn arvion johtopäätökset. Tämä perustuu yhdenvertaisuuslain muutokseen, jonka siirtymäaika päättyi kesäkuun alussa.

Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, estävätkö työpaikan nykyiset olosuhteet tai käytännöt yhdenvertaisuuden toteutumista esimerkiksi:

• työhönotossa

• tehtävien jaossa

• koulutukseen pääsyssä

• palkkauksessa

Arvioinnissa on huomioitava kaikki lain kieltämät syrjintäperusteet, ja se on tehtävä yhteistyössä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Uusien vaatimusten mukaan suunnitelmassa on oltava ”selkeä selvitys yhdenvertaisuustilanteen arvioinnin johtopäätöksistä sekä siitä, miten niihin on päädytty.” Arviointi auttaa tunnistamaan kehittämistarpeet ja kohdistamaan toimet aidosti vaikuttaviin asioihin työpaikalla.

Yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittava kaikilla työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Suunnitelmalle ei ole määrämuotoa, mutta ”sen on oltava dokumentoitu ja tarkastettavissa.” Se voidaan yhdistää osaksi muuta työpaikan suunnittelua, kuten työsuojelun toimintaohjelmaa tai tasa-arvosuunnitelmaa.

Työpaikan yhdenvertaisuuden edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Yhdenvertaisuuden edistäminen on jatkuvaa kehittämistyötä, ”johon kuuluvat myös toimenpiteiden seuranta ja vaikutusten arviointi.”

Työsuojeluviranomaiset muistuttavat, että yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat ”osa työelämän syrjimättömyyden varmistamista ja niitä valvotaan viranomaisten toimesta.”

Lisätietoa ja ohjeet arvioinnin tueksi löytyvät Tyosuojelu.fi-verkkosivuilta sekä viranomaisten tuottamasta podcastista.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 06/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa työelämässä joustavasti ja uudessa roolissa, mutta kunnissa ja hyvinvointialueilla aktiiviset rekrytointitoimet ovat harvinaisia. KT:n selvityksen mukaan enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien ottavan heidät paremmin huomioon.

Työntekijät ottivat vuonna 2024 ennätysmäärin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyen. Yhteydenottojen määrä kasvoi 23 prosenttia vuodessa, mutta monilla työpaikoilla työnantajien toimet jäivät puutteellisiksi.

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Asiantuntijatyön kuormitus on kasvanut kriittiseksi: multitaskaus, kiire ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ajavat asiantuntijoita jaksamisen äärirajoille. Vain harva kokee olevansa täysin turvassa työuupumukselta, selviää Akavan Erityisalojen tuoreesta kyselystä. Liitto vaatii työturvallisuuslain täsmentämistä psykososiaalisen kuormituksen torjumiseksi.

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi valmistautua yhdessä. Sympan HR-järjestelmä kokoaa tiedon, ihmiset ja päätökset yhteen, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja suunnan ottamisen kohti hallitumpaa tulevaisuutta.

Säästöt ovat iskeneet armottomasti lähes jokaiselle toimialalle. Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat sellainen asia, joka kysyttäessä kerrotaan usein olevan kunnossa: työt hoitaa oma HR-ihminen/osasto, toimitusjohtaja tai työt on hajautettu useammalle henkilölle oto-tehtäviksi. Jos organisaatiosta puuttuu oma HR-tiimi tai työtä tehdään liian pienillä HR-resursseilla, on enemmän kuin todennäköistä, että joitakin asioita jää epähuomiossa hoitamatta.

Keskustelu etä- ja lähityön tasapainosta on yhä ajankohtainen, vaikka on jo kulunut viisi vuotta siitä, kun pandemia pakotti meidät uudelleenarvioimaan työn tekemisen tapoja.

Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on murrosvaihe, jonka läpikäynti vaatii aiempaa enemmän vuoropuhelua. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa on laskenut merkittävästi, ja että työnantajilla olisi vielä paljon tehtävää eläkeaikeista käytävän keskustelun ja osa-aikatyömahdollisuuksien kehittämisessä. Ilmarisen kyselyyn vastasi yhteensä 1 069 eläkkeensaajaa joulu–tammikuussa.

Työelämässä nousee nyt esiin uudenlainen osaamisen muoto, jota ei löydy tutkintotodistuksesta. Kokemusosaaminen – omakohtaisiin elämänkokemuksiin perustuva ymmärrys ja tieto – tekee tuloaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle.