Yrityskulttuuri

Nuorten ääni mukaan työelämäkeskusteluun – uusi hanke vahvistaa lukiolaisten työelämävalmiuksia

Nopeasti muuttuva työelämä herättää nuorissa epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Työterveyslaitoksen uusi Taidolla työelämään -hanke tuo lukiolaiset aktiivisiksi kanssatutkijoiksi tutkimukseen, jossa selvitetään, miten työnhakuvalmennus ja työelämäpelkojen käsittely tukevat 16–18-vuotiaiden lukiolaisten työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.

Vuosi sitten syksyllä Helsingin Vallilassa aloitti toimintansa uudenlainen lukio, jonka opetuksessa painottuvat työelämätaidot ja verkostot. Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännössä työskentelemällä säännöllisesti työelämäkumppaneiden luona. Työterveyslaitos liittyy lukion verkostokumppaniksi tänä syksynä.

”Yhteistyö tarjoaa oppilaille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua työelämään tutkimuksen tekemisen kautta sekä vahvistaa omia työelämätaitojaan tulevaisuutta varten, kertoo hankkeen projektipäällikkö”, erityisasiantuntija Christa-Jemina Korhonen Työterveyslaitoksesta.

Osana kumppanuutta Työterveyslaitoksessa käynnistyy myös kaksivuotinen Taidolla työelämään – Lukiolaiset tutkijoina ja työnhakijoina -tutkimushanke. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tukea nuoret tarvitsevat kehittyäkseen aktiivisiksi ja itseään arvostaviksi toimijoiksi työelämässä.

Lukiolaiset aktiivisina kanssatutkijoina

Työelämä näyttäytyy nuorille jatkuvasti muuttuvana ja monin tavoin epävarmana. Epävarmuutta lisäävät työmarkkinoiden muutosten lisäksi muun muassa sosiaalisen median luomat paineet.

”Nuorten kokemusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme luoda pohjaa sellaisten tutkimus- ja valmennusmenetelmien kehittämiselle, jotka tukevat heidän sujuvaa siirtymistään työelämään”, sanoo tutkija Vilja Levonius Työterveyslaitoksesta.

Hankkeessa nuoret osallistuvat myös työnhakutaitoja vahvistavaan Taite-valmennukseen, jossa he oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja käsittelemään työelämään liittyviä epävarmuuksiaan vertaisryhmässä. Tämä on harvinaista nuorille suunnatuissa tutkimuksissa.

”Tässä hankkeessa haluamme, että nuoret eivät ole tutkimuksen kohteita vaan aktiivisia kanssatutkijoita: he keräävät ja analysoivat aineistoa sekä reflektoivat työelämää päiväkirjojen avulla. Tämä lähestymistapa tuo esiin lukiolaisten odotuksia, huolia ja toiveita työelämästä sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan työnhakijaroolin rakentumisessa”, Levonius kertoo.

Uutta tietoa nuorten työelämävalmiuksien tukemiseksi

Yhtenä tarkastelun kohteena tutkimuksessa on sosiaalisen median vaikutus työelämäkäsityksiin.

Sosiaalisen median luomia mielikuvia työstä, työhyvinvoinnista ja urapoluista tarkastellaan hankkeessa kriittisesti yhdessä nuorten kanssa – ja pohditaan, miten ne vaikuttavat odotuksiin ja kokemuksiin työelämästä.

”Nuorten toimijuus ja osallisuus tiedon tuottamisessa on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle, mutta nyt hankkeessa nostetaan esiin heidän näkökulmansa, joita kuullaan edelleen liian harvoin työn tutkimuksessa”, Levonius sanoo.

Tutkimuksen tulokset tulevat tarjoamaan arvokasta tietoa oppilaitoksille ja opettajille, jotka haluavat kehittää työelämään valmistavaa opetusta, sekä koulutuspolitiikan päättäjille ja työelämän sidosryhmille. Samalla hanke antaa myös nuorille itselleen konkreettisia työkaluja tulevaisuuden suunnitteluun. Tutkimus- ja työelämäorganisaatioille tulokset tarjoavat tietoa osallistavista toimintamalleista, joilla voidaan vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.

Teksti: Työterveyslaitos
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä korkeintaan kohtuullisiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja suhdannenäkymistä ovat hieman valoisampia kuin viime maaliskuussa. Sen sijaan työllisyysnäkymät ovat maaliskuuta huonommat.

Työntekijämäärä väheni heinäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Laskua on jatkunut jo kaksi vuotta, eikä elpymisen merkkejä ole riittävästi, vaikka teollisuudessa nähtiin pientä kasvua.

Elokuussa suomalaiset palaavat runsain joukoin töihin, ja etätyö tarjoaa monelle pehmeän laskun arkeen. Valokuitusen YouGovilla teettämä Suomalaisten Digiarki 2025 -tutkimus paljastaa, että noin viidennes etätyöläisistä herää aamun ensimmäiseen palaveriin viime tingassa, vain 0–15 minuuttia ennen sen alkua.

Työystävien merkitys suomalaisille on suuri. Työeläkeyhtiö Elon kyselyn mukaan jopa 90 % työikäisistä kokee, että työystävän läsnäolo vähentää stressiä, ja yhtä moni arvioi hyvien suhteiden parantavan työn sujuvuutta.

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.