Yrityskulttuuri

Monikultturisuus tuo uusia mahdollisuuksia ja rikastuttaa työelämää

Suomi ei voi välttää kansainvälistymistä – ja miksi pitäisi – siitä on meille hyötyä. Suomeen tullaan mm. opiskelijavaihdon tai kansainvälisen yrityksen työmahdollisuuksien kautta. Nämäkin muuttajat voivat jäädä Suomeen lopullisesti.

Digitalisaatio ja automaatio vievät työpaikkoja, mutta eivät voi kaikkialla korvata ihmisiä. Automaatiojärjestelmien ja digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja tuotantoonkin tarvitaan osaavia ammattilaisia.

Työvoiman puutetta on Suomessa erityisesti palvelusektorilla ja pk-yrityksissä. Puute korostuu kasvukeskusten ulkopuolella, jonne moni suomalainen ei enää halua muuttaa. Väestömme vanhenee nopeasti, eikä syntyvyys kata työvoiman tarvetta. Olkaamme siis tyytyväisiä, että Suomeen on tulijoita.

Maahanmuutto tukee vientiä ja on porttimme maailmalle

Suomi tarvitsee kansainvälistymistä, sillä ilman ulkomaankauppaa ei elintasoamme voida ylläpitää. Maahanmuuttajissa on paljon nuoria työikäisiä sekä lapsia eli tulevaa työvoimaa.

Maahanmuuttajat on viime aikoina mainittu hoiva-alojen työntekijäpulan paikkaajina. Siellä he ovatkin meille näkyvimmässä roolissa. Käsipareja tarvitaan muillakin aloilla, esimerkkeinä rakennus- ja kiinteistöalat, teollinen valmistus sekä siivous- ja puhtaanapitoalat.

Suurimmat yritykset automatisoivat ja ulkoistavat toimintaansa, kansainvälistyvät ja työllistävät vähemmän Suomessa. Pienten ja keskisuurten yritysten työvoiman tarve on kasvava. Jos innovatiivinen pk-sektorin yritys miettii tuotteen tai palvelun vientiä, olisi iso apu, jos heillä olisi joku kohdemaan kielen ja kulttuurin tuntija aukaisemassa ovia.

Maahanmuuttajissa ja turvapaikan hakijoissa on paljon innokkaita nuoria ihmisiä, jotka haluavat rakentaa uuden elämän. Heillä on energiaa ja motivaatiota tarttua työhön ja opiskeluun, kunhan saavat mahdollisuuden.

Maahanmuuttajanaiset työllistyvät toistaiseksi selvästi heikommin kuin miehet. Kotimaan kulttuuri, traditio lasten kotihoidosta ja ehkä myös puolison asenne, voivat vaikeuttaa jopa korkeasti koulutettujen naisten työllistymistä.

Kotoutuminen alkaa kielitaidosta

Suomi vieraana kielenä -opetusta on laajasti tarjolla mm. Helsingin yliopiston kielikeskuksessa, työväen- ja kansalaisopistoissa tai verkkokursseina. Näitä mahdollisuuksia voidaan työpaikalla tukea, jos ei ole mahdollista järjestää kielikoulutusta omissa tiloissa. Kielitaito karttuu, jos alusta saakka puhutaan selkosuomea, tarpeeksi hitaasti ja apuvälinein, jotta maahanmuuttaja pysyy mukana. Kuva tai konkreettisesti työkalun, työvaiheen tms. näyttämisen kautta jäävät sanatkin paremmin mieleen.

Maahanmuuttajasta suomalaiseksi

Kansainvälisessä yrityksessä hoitaa henkilöstöosasto byrokratian ja työtoverit neuvovat sekä työtehtävissä että usein myös arjen palveluissa. Jos yhteisenä kielenä on englanti, on alku helpompaa. Oma tukihenkilö olisi kuitenkin hieno lisä.

Monella tulokkaalla on pitkä matka siihen, että Suomi alkaa tuntua kotimaalta. Kotoutumiseen vaikuttaa myös oma asenne. Onko hän avoin, utelias ja vastaanottavainen uuden maan kulttuurille vai viettääkö mieluummin aikaa syntymämaan kansalaisten seurassa.

Työterveyslaitos on mallintanut monikulttuuriset työpaikat

”Työterveyslaitos on kehittänyt tutkimusaineistoon perustuvan työpaikkaosaamisen kehittämisen mallin, joka on tarjolla useissa kieliversioissa: suomi, somalia, arabia, englanti, ruotsi ja venäjä”, kertoo Minna Toivanen Työterveyslaitokselta.

Heterogeenisessä ryhmässä on viestintä erityisen tärkeässä roolissa, jotta jokainen todella ymmärtää, eikä vain sano ymmärtävänsä. Suomessa saa mennä puhumaan esimiehen kanssa, mitä moni maahanmuuttaja ujostelee. Esimiesten selkokielikoulutus on myös hyvä ratkaisu viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Jos saman kielitaidon omaavia maahanmuuttajia on enemmän, voidaan pitää tapaamisia pienryhmissä. Moni on arka tuomaan esiin mielipiteensä, jos on epävarma kielitaidostaan.

Moninaisempi parempi – nostetta maahamuuttajanaisten asiantuntijauriin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteishankkeessa edistetään maahanmuuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten työllisyyttä ja tuetaan asiantuntijuuden hyödyntämistä. Tavoite on luoda monimuotoisuutta edistäviä henkilöstö- ja toimintakäytäntöjä asiantuntijaorganisaatioihin. Samalla haastetaan maahanmuuttajataustaisiin naisiin liitettyjä stereotypioita.

Uskallammeko hyödyntää monikulttuurisen osaamisen

”Monet organisaatiot Suomessa hyötyisivät, jos saisivat uutta osaamista, erilaista ajattelua ja monikulttuurisuutta, joka auttaisi myös kansainväliseen menestykseen”, toteaa monikulttuurisuudesta valmentava Mira Kivistö (ConTe Oy) – kaikki voittaisivat.

Jotkut eivät työelämässä halua tunnustaa ja huomioida kulttuurieroja lainkaan ja toiset taas ovat niin hienotunteisia ja korrekteja, etteivät uskalla kysyä ulkomaalaiselta mitään. Kiinnostus kanssaihmisiin ja työtovereihin helpottaisi kotoutumista ja yhteistyötä puolin ja toisin.

Meillä on viime vuosina noussut terve innostus, minkä myötä on alettu puhua erilaisuudesta oman kulttuurimme sisällä, esim. tunnista persoonasi, käyttäytymistyylisi jne. Se on avannut ihmisten silmiä ymmärtämään erilaisia kanssaihmisiä ja työtovereitakin. Kun tunnistamme oman persoonamme ja kulttuuriperimämme, voimme ymmärtää myös muita.

Ratkaisuja työn sujumiseen monikulttuurisessa työyhteisössä

Usein ajatellaan, että puutteellinen kielitaito tai kulttuurin tuntemus estää tehokkaan työskentelyn. Näin ei kuitenkaan Mira Kivistön mukaan tarvitse olla, sillä tähän löytyy erilaisia ratkaisuja, kuten esim.
– Visuaaliset ohjeet työvaiheisiin ja turvallisuuteen, jos kielitaito ei vielä riitä ohjeiden lukemiseen.
– Työtä tekemällä oppii. Löytyykö organisaatiosta saman kulttuurin jo suomea osaavia mentoreita?
– Järjestä tilaisuuksia kohtaamisiin. Kun tutustutaan ihmisiin, ennakkoluulot häviävät.
– Jokaisesta kulttuurista löytyy asioita, joista voimme oppia. Aito kiinnostus on hyvä lähtökohta.
Henkilöstöammattilaisille asiat voivat olla tuttuja, mutta ne on jalkautettava koko organisaatioon. Kotouttaminen estää klikkiytymisen. Esimiehetkin voivat pelätä oman osaamisensa riittämistä tiukkojen työaikataulujen puitteissa. Myös he tarvitsevat tukea ja koulutusta monikulttuurisuudesta.

Turvapaikan hakijan pitkä taival työpaikkaan

Vastaanottokeskuksissa säilötään pakolaisia ja turvapaikan hakijoita odottamassa päätöstä kohtalostaan. Hakemusten käsittelyajat ovat edelleen pitkiä, vaikka uuden lain mukaan 20.7.2018 tai sen jälkeen jätettyjen turvapaikkahakemusten käsittely saa kestää enintään 6 kuukautta. Tätä ennen tulleita hakemuksia uusi laki ei koske. Nyt on herätty siihen, että prosessi kestää liian kauan ja aiheuttaa paljon kustannuksia. Kotoutumiskoulukseen pääsy voi kestää viisikin vuotta. Työhalukkaat ihmiset turhautuvat ja masentuvat pitkään odotukseen ja toimettomuuteen.

Teksti: Kaisu Venho
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.