Finnkino | pikkujoulut elokuvissa

Yrityskulttuuri

Paluu siniselle merelle

Zunaira Munir neuvoo miten ei-disruptiivinen lähestymistapa voi luoda kokonaisia uusia toimialoja – ja miten luovuus ja inhimillisyys valjastetaan organisaatioiden käyttövoimaksi

artikkelikuva: Paluu siniselle merelle

Kuva: Pexels


Sinisen meren strategia sai aikaan melkoisen tsunamin bisnesmaailmassa ilmestyessään vuonna 2004. Professorikaksikko Chan Kimin ja Renee Mauborgnen kirjaa on myyty yli neljä miljoonaa kappaletta ja se on muokannut kokonaan uuden johtajasukupolven ajattelua kilpailuedusta.

Tohtori Zunaira Munir on professoriduon yhteistyökumppani ja työn jatkaja, joka on vienyt sinisen valtameren ilosanomaa eteenpäin esimerkiksi Coca-Colan ja Intelin kaltaisiin megayhtiöihin. Hänen mukaansa valtameri ei ole vaarassa tyhjentyä, vaan se uusiutuu jatkuvasti: disruption aikakaudella Munir povaa pehmeiden, ei-disruptiivisten ratkaisujen esiinmarssia.

Sinisen meren strategian keskeinen opetus oli, että mutapaini markkinaosuuksista kilpailijoiden kanssa ei enää tuo kasvua. Kirja kehotti yrityksiä lähtemään avoimille vesille, ja luomaan omat markkinat sinne, missä merituuli puhaltaa leppoisammin. Zunaira Munir perusti Strategize Blue -yhtiön auttaakseen yrityksiä navigoimaan parhaille apajille.

Tiikeri päivitti raitansa

Eikä aina ole kysymys yritystoiminnasta. Malesian pääministeri Najib Razak sekosi Blue Ocean -ideologiasta aina siinä määrin, että tilasi Munirin firman mullistamaan koko valtakunnan. Kansallinen Sinisen meren strategia toteutettiin Malesian johdon mahtikäskyllä laajuudessa, joka oli ennenkuulumatonta silloin ja nyt.

”Mukana oli 80 eri julkista toimijaa, jotka kaikki muokkasivat toimintatapaansa sinisen meren malliin”, kertoo Munir.

Kaksivuotisen projektin lopputulema oli, että Aasian bisnestiikerinä tunnetun valtakunnan pyörät alkoivat pyöriä entistä vilkkaammin: maahan saatiin 1,8 miljoonaa uutta työpaikkaa ja bruttokansantuote nousi 50%.

Miten temppu sitten tehtiin? – Munirin mukaan kaiken ytimessä oli uudenlainen suhtautuminen luovuuteen: sen sijaan, että luovuus, mielikuvitus ja innovatiivisuus olisivat vain harvojen ”pyhien gurujen” omaisuutta, niistä tuli jokamiehenoikeus.

”Iso osa työstämme liittyy luovuuden ’instituutionalisoimiseen’, eli siihen että kehitämme luovia kompetensseja eri työkalujen ja prosessien avulla.”

Kuka tarvitsee disruptiota?

Munirin mukaan aika on nyt kypsä valjastaa ei-disruptiivinen innovaatio, eli sen sijaan, että räjäytetään olemassa olevia liiketoimintamalleja ja tuotteita tuhannen pirstaleiksi, keksitäänkin jotain aivan uutta – Blue Ocean -hengessä, totta kai.

”Disruptiolla puututaan tiedossa oleviin vanhoihin ongelmiin, mutta ei-disruptiivisella lähestymistavalla voidaan ratkaista kokonaan uudenlaisia ongelmia”, Munir kuvailee.

Disruptio on saanut aikaan sen, että suoratoistopalvelut ovat nielaisseet CD:t ja DVD:t – ja kukaan ei ole kiikuttanut valokuvarullaa liikkeeseen kehitettäväksi enää aikoihin. Mutta missä on se kaistale sinistä ulappaa, jossa ei-disruptiivinen näkökulma voisi tehdä taikojaan? – Munirin mukaan yksi esimerkki on mikrolainat, joiden avulla vaikkapa bangladeshilaiset vähävaraiset naisyrittäjät ovat saaneet rahoitusta bisneshaaveidensa toteuttamiseen.

”Kukaan ei etukäteen nähnyt, että tämä voisi olla kannattavaa tai mitenkään mielekästä toimintaa”, hän huomauttaa. Näin ei-disruptiivinen malli voi luoda uusia työpaikkoja ja tuoda jotain uutta yhteiskuntaan, sen sijaan että murskaa jotain vanhaa ja toimimatonta.

”Kysymys on siitä, että asiakkaan tarvetta ei välttämättä olekaan tyydytetty, vaikka niin ensin on luultu. Uusi teknologia auttaa meitä ensin paikallistamaan, sitten ratkaisemaan nämä tarpeet”, hän uskoo.

Ollaan ihmisiksi

Teknologian ohella Munir odottaa, että työelämää muokkaa ”humanness”, joka tarkoittaa ihmisenä olemisen ytimen löytämistä ja vaalimista. Aika usein kysymys on juuri luovuuden kipinän ruokkimisesta:

”Ihmiset haluavat tehdä jotain, mikä saa heidän sydämensä takomaan nopeammin; me kaikki haluamme olla luovia, vaikka se heittäytyminen voi myös vähän pelottaa”, Munir toteaa ja lisää, että aina kun kerromme omista ideoistamme muille otamme sosiaalisen riskin: mitä jos minulle nauretaan?

”Usein ihminen voi ajatella, että luovuus ei vain ole minun juttuni, mutta luovuus kuuluu jokaiselle”, Munir rohkaisee.

Zunaira Muniria
Tohtori Zunaira Munirin mukaan disruptiolla puututaan tiedossa oleviin vanhoihin ongelmiin, mutta ei-disruptiivisella lähestymistavalla voidaan ratkaista kokonaan uudenlaisia ongelmia.
Kuva: Zunaira Munir

Luovuuden ABC

Yritysten HR-osastoille Munirilla on kolmen kohdan ohjelma, jota seuraamalla luovuus saadaan kukkaan organisaatiossa. Ensimmäinen asia on työntekijän omakohtainen oivallus:

”Työntekijän tulee nähdä muutoksen mahdollisuus ja tarpeellisuus omalla kohdallaan ja uskaltaa uskoa siihen.”

Kun liipaisinta on painettu, täytyy työntekijän purkaa oma työarki osiin ja koota se uudelleen. Tämä Munirin ”atomisaatioksi” kutsuma prosessi tarkoittaa, että isot tavoitteet muokataan pieniksi osa- ja välitavoitteiksi; norsukin syödään pala kerrallaan.

”Ison kertadisruption sijaan mennään pieni askel kerrallaan.”

Kolmas asia HR:n luovuuslistalla on oikeudenmukaisuuden varmistaminen. Kaikilla pitää olla yhtäläiset saumat antaa oma panoksensa luovuuden kautta.

”Ihmisten kanssa pitää olla sellaisessa tukevassa vuorovaikutuksessa, jossa tunteiden ja ideoiden voima tunnustetaan. Tätä kautta koko organisaation luovuuspohja kasvaa”, Munir toteaa ja muistuttaa samalla, että luovuus ei ole mikään taivaista saatu lahja, vaan yksinkertaisesti taito, jota jokainen voi kehittää.

Mistä uusi ideatykki?

Munirin mukaan myös yrityksissä on otettu käyttöön pragmaattisempi ja systemaattisempi suhtautuminen luovuuteen. Tämä näkyy mm. rekrytoinneissa:

”Vielä 10 vuotta sitten ajateltiin, että kun taloon tarvitaan kovan luokan innovaattori, on paras palkata joku yrittäjä, joka on tottunut ottamaan riskejä. Nyt ymmärretään jo paremmin, että luovat innovaatiot voivat tulla mistä tahansa.”

Munir rohkaisee käyttämään luovuutta yrityksen purjeina matkalla siniselle merelle – sillä ilman käyttövoimaa voidaan päätyä ”punaiselle valtamerelle”. Jos yritys ei nimittäin löydä omaa unelmapoukamaansa, se voi päätyä taistelemaan markkinaosuuksista verissä päin sodassa, joka ei lopu koskaan. Mikäli meri on verestä punainen, kannattaa siis nostaa ankkuri.

”Systemaattisen luovuusprosessin avulla voimme nähdä ongelmien tuolle puolelle ja tarrata kiinni mahdollisuuksiin”, hän päättää.

HR viesti haastatteli tohtori Zunaira Muniria tammikuussa 2020 HR Executive Summitissa Helsingissä.

Teksti: Sami j. Anteroinen

Julkaistu: 09/2020

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

LISÄÄ AIHEESTA

mainos_315
mainos_330
mainos_163



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »