mainos_374

Johtaminen
Yrityskulttuuri

Kannattaako palkasta puhua kehityskeskustelussa?

Lue asiantuntijan vinkit hyödylliseen kehityskeskusteluun

artikkelikuva: Kannattaako palkasta puhua kehityskeskustelussa?

Kehityskeskustelun hyödyt tulevat esiin vain silloin kun keskustelut käydään hyvin. Varsinkin etätöiden aikakaudella luontevia kohtaamisia arjessa on hyvin vähän ja siksi kehityskeskusteluiden kautta tapahtuvat kohtaamiset ovat nyt erittäin tärkeitä. ”Huonoja kehityskeskusteluja on turha käydä, mutta hyville keskusteluille on aina tilaa”, linjaa Accountorin Senior Consultant Harri Sirén.

Kehityskeskustelu on yksi johtamistyön kulminaatiopisteistä

Kehityskeskusteluun valmistautuminen on hyödyllisen keskustelun perusedellytys. Paras valmistautuminen tapahtuu arjessa, vinkkaa Senior Consultant Harri Sirén.”Esihenkilön täytyy tuntea alaistensa vahvuudet, onnistumiset, potentiaali, kyvykkyys ja millainen persoona johdettava todellisuudessa on. Kun johtaja tuntee alaisena, keskusteluissa on mahdollista kohdata yksilö, joka saa keskustelusta positiivisia kokemuksia, arvostusta ja työn merkityksellisyyden kokemuksia.” esimiesvalmennusten parissa työskentelevä Sirén kuvailee.

Perusideana voidaan pitää sitä, että valmistautumistyötä tehdään läpi vuoden ja annetaan palautetta työntekijälle pitkin vuotta. Kehityskeskustelussa voi sitten keskittyä onnistumisista syntyneiden hedelmien poimimiseen tai luontevasti tiukkaankin palautteeseen, jos asiat eivät ole korjaantuneet. Hyvä esimiestyö kulminoituu hyvässä kehityskeskustelussa, eikä sen arvoa kannata vähätellä.

Harjoittelu tekee mestarin, myös kehityskeskusteluissa

Harri Sirén muistuttaa, että esihenkilön kannattaa opetella olemaan itsellensä armollinen. Kaikki kehityskeskustelut eivät aina mene hyvin. Huonon keskustelun jälkeen ei saisi lamaantua, vaan oppia keräämään opit ja oivallukset seuraavaan kohtaamiseen. ”Aina voi kehittyä paremmaksi keskustelijaksi, jos siihen on halua”, Sirén muistuttaa. Esimerkiksi erilaiset esimiesvalmennukset ovat hyvä työkalu kehittyä johtajana ja keskustelijana.

”Nykyään suosittuja ovat mm. ryhmäcoaching-sessiot, joiden avulla esihenkilöt voivat työstää yhdessä arjen esimiestilanteita ja samanlaisessa roolissa olevat valmennettavat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan”, kokenut valmentaja vinkkaa.

Katso video, jolla Harri Sirén esittelee ryhmäcoachingin valmentavien johtamistaitojen kehittämisen työkaluna. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Accountor, ryhmäcoaching

Esihenkilön omien johtamistaitojen lisäksi organisaatiokulttuurilla on merkitystä kehityskeskusteluiden onnistumisen näkökulmasta. Suomessa on paljon organisaatioita, joilla on pitkät perinteet toimivalle keskustelun kulttuurille. Näissä organisaatioissa esihenkilöt valmennetaan käymään keskusteluja ja kehityskeskustelut ovat luonnollinen ja toimiva osa työtä.

Toinen äärilaita on organisaatiot, joissa kehityskeskustelut koetaan ajan haaskauksena ja niistä on vain huonoja kokemuksia. Ympäristö vaikuttaa paljon siihen, millaiset onnistumisen edellytykset keskusteluille on luotu, mutta toki paljon on kiinni myös yksilöistä. Jos esihenkilö näkee keskustelussa arvon ja haluaa kasvaa hyväksi johtajaksi, voi organisaatiokulttuuria aina omalta osalta muuttaa.

kuva

Kehityskeskustelu käydään työntekijää varten – myös kipeät asiat kannattaa nostaa esiin, mutta entä palkka?

Työntekijän kannattaakin valmistautua kehityskeskusteluun miettimällä omia toiveita ja ajatella, että keskustelu on paikka rakentaa itsellensä parempaa työelämää. Kannattaa myös ennakolta miettiä niitä omia onnistumisia, jotka jostain syystä on jäänyt vähälle huomiolle. Monessa organisaatiossa painotetaan, että palkkakeskustelu ei kuulu kehityskeskusteluun.

Jos palkasta on erimielisyyksiä, se vie keskustelun syvimmän olemuksen helposti väärille raiteille ja vie pohjan muulta keskustelulta. Vaikka kehityskeskustelu ei ole suoraan palkkakeskustelu, voidaan jollain aikajänteellä tuollainen keskustelu järjestää. Kehityskeskustelussa esiin nousseet henkilön onnistumiset voivat olla syy palkankorotukselle tai ainakin sen harkinnalla. ”Palkkakeskustelulle voi ja kannattaa varata erillinen aika”, vinkkaa Sirén.

Hyvä kehityskeskustelu ei ole kuulustelu

Hyvässä keskustelussa toiveet tulevat kuulluksi. Priorisointi on tärkeää ja tulee muistaa, että keskustelu ei saa mennä vain kysymys – vastaus kuulusteluksi, jossa työntekijä ei lopulta tule aidosti kuulluksi. Kokeneella esimiehellä keskustelurunko on selkärangassa, mutta ensimmäisiä kehityskeskusteluja pitävällä esimiehellä on hyvä olla valmiiksi tehty ruonko, jossa asioilla on tärkeysjärjestys. Tämä mahdollistaa sen, että tärkeille asioille jää aikaa ja ne tulevat läpi käydyksi. Hyvään keskusteluun heijastuu aina työntekijän toiveet. Yksilöllinen painottaminen keskustelussa on sitä, että muistetaan kuunnella herkällä korvalla mistä työntekijä haluaa itse keskustella.

Kuulluksi tulemisen tunnetta on tärkeä ylläpitää kaikessa vuorovaikutuksessa. Jos tässä epäonnistutaan, epäonnistuu myös kehityskeskustelu. Kehityskeskustelu on aina mukana myös henkinen prosessi, joka usein hukataan kaavamaiseen dokumentointiin. ”Tärkein ohjenuora on mielestäni se, että annetaan kaikille ihmisille mahdollisuus hyvään keskusteluun”, Harri Sirén pohtii keskusteluista syntyneitä tunnekokemuksia. Jos esihenkilö ei ole kiinnostunut tiimiläisestään, eikä hänen työstään, keskustella ei ole juurikaan onnistumisen mahdollisuutta. Työntekijän tulee saada kukoistaa ja kokea, että on ollut näkyvä koko tarkastelujakson ajan.

kuva

Pelkkä kehityskeskustelu ei riitä kehittymiseen

Kehityksellä on ketju, joka sisältää menneen ajan, nykyhetken ja tulevaisuuden. Onnistuminen keskustelussa vaatii, että kaikki nämä kolme ketjun osaa ovat kunnossa. Näkymä menneeseen vaatii esimieheltä alaisensa työn seurantaa. Mitkä ovat menneen ajan onnistumisia? Kun tiedetään missä henkilö on onnistunut, voidaan asettaa oikeanlaiset tavoitteet tulevaisuuteen. Jotta keskustelun anti menee eteenpäin, esimiehen tulee seurata asioiden ja onnistumisten seurantaa keskusteluiden jälkeenkin.

Harri Sirénin täsmävinkit ensimmäiseen kehityskeskusteluun valmistautuvalle esimiehelle:

  • Ole rohkea – sinun ei tarvitse olla täydellinen
  • Harjoittelu ja kokemus tekevät mestarin
  • Keskusteleminen on taito, johon kannattaa panostaa
  • Keskity keskusteluihin ja yksilöihin huolella
  • Reflektoi
  • Pyydä palautetta tavoitekielellä
  • Vaadi hyviä keskusteluja myös omissa kehityskeskusteluissasi
  • Älä käy keskusteluja niin kuin toivoisit niitä itsesi kanssa käytävän – me olemme erilaisia, joten yksilölliset tarpeet ja luontevat toimintatyylit
  • Henkilö, jonka kanssa käyt keskustelun, on tulevaisuuden tähti

Harri Sirénin vinkit etänä järjestettäviin kehityskeskusteluihin:

  • Tavoittele läsnäolon fiilistä
  • Valmistaudu hyvin
  • Muista videoyhteys
  • Minimoi kaikki muu tekeminen
  • Pidä fokus keskustelussa
  • Seuraa ilmeitä ja eleitä
  • Älä tuijota omaa näyttöä tai näppäimistöä – pyri katsekontaktiin
  • Pyydä palautetta kehittyäksesi ja näytä esimerkkiä palautteen vastaanottajana

Teksti: Otto Salminen
Kuvat: Accountor

Lisätietoja: www.accountor.fi

Accountor on talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoratkaisuihin sekä ulkoistuspalveluihin erikoistunut konserni, jonka palveluksessa on noin 2450 ammattilaista 7 maassa. Yhtiön toiminta-ajatuksena on auttaa asiakkaitaan hyödyntämään modernin teknologian ja digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia jokapäiväisessä tekemisessään. Yhtiön pääkonttori on Espoossa. Suomen lisäksi yhtiö toimii Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Accountor-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 245 M€.

Julkaistu: 01/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

LISÄÄ AIHEESTA

mainoskuva

PODCASTIT

mainos_382
mainos_436
mainos_413



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »