Johtaminen
Yrityskulttuuri

Ilmarisen suhdanneindeksi: kaksivuotinen laskukierre jatkuu – elpyminen vaatii lisäpotkua

Kuva: Sami Kelhä - Ilmarinen

Työntekijämäärä väheni heinäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Laskua on jatkunut jo kaksi vuotta, eikä elpymisen merkkejä ole riittävästi, vaikka teollisuudessa nähtiin pientä kasvua.

Suhdanneindeksi seuraa yli 60 000 yrityksen ja noin 500 000 työntekijän kehitystä kymmenellä toimialalla, kattaen suuren osan yksityisestä sektorista. Heinäkuussa vain teollisuus (+0,2 %) kasvoi, kun taas suurimmat pudotukset nähtiin majoitus- ja ravitsemisalalla (-7,8 %), sosiaali- ja terveysalalla (-4,5 %) sekä rakentamisessa (-4,1 %).

”Valitettavasti indeksimme työntekijämäärän lasku saavutti nyt kahden vuoden rajapyykin. Laskun taustalla olevat tekijät ovat hyvin tiedossa: talouden pitkäaikainen heikko kehitys, kauppasodan varjot ja yskähtelevä vienti sekä geopoliittisen tilanteen haasteet. Kuitenkin teollisuuden työntekijämäärän hienoinen kasvu yhdistettynä inflaation hidastumiseen ja rahapolitiikan normalisoitumiseen antavat toivoa elpymisestä”, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.

Vatasen mukaan talouden pohja on edelleen heikko: ”Pitkittynyt negatiivinen suhdanne on alkanut ruokkia itse itseään: kotitaloudet varovat kulutusta ja säästävät, yritykset puolestaan jäädyttävät investointejaan. Viime kuukausina on nähty myönteisiä merkkejä investointien elpymisestä, mutta myös kuluttajat pitäisi saada taas kuluttamaan. Jos kaikki jäävät odottamaan parempia aikoja, ne eivät koskaan tule.”

Työntekijämäärä laski kaikilla alueilla. Itä-Suomessa pudotus oli suurin (-3,5 %), ja nousua nähtiin vain viestintä- ja tietotekniikassa (+1,4 %). Länsi-Suomessa lasku jäi -1,2 %:iin, ja kasvua oli mm. henkilöstövuokrauksessa (+5,5 %) ja asiantuntijapalveluissa (+2,7 %). Etelä-Suomen lasku oli -2,1 %, kaikki toimialat miinuksella. Pohjois-Suomessa (-2,6 %) teollisuus (+5,2 %) ja henkilöstövuokraus (+13,7 %) olivat selvässä kasvussa, mutta viestintä- ja tietotekniikka romahti (-22,5 %).

Ilmarisen suhdanneindeksi on julkaistu vuodesta 2013. Se perustuu yli 60 000 asiakasyrityksen tulorekisteriin ilmoittamiin palkkatietoihin ja kuvaa työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna. Mukana ovat vain yritykset, jotka ovat olleet asiakkaina koko tarkastelujakson ajan, joten asiakaskunnan muutokset eivät vaikuta tulokseen.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: Ilmarinen

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Elokuussa suomalaiset palaavat runsain joukoin töihin, ja etätyö tarjoaa monelle pehmeän laskun arkeen. Valokuitusen YouGovilla teettämä Suomalaisten Digiarki 2025 -tutkimus paljastaa, että noin viidennes etätyöläisistä herää aamun ensimmäiseen palaveriin viime tingassa, vain 0–15 minuuttia ennen sen alkua.

Työystävien merkitys suomalaisille on suuri. Työeläkeyhtiö Elon kyselyn mukaan jopa 90 % työikäisistä kokee, että työystävän läsnäolo vähentää stressiä, ja yhtä moni arvioi hyvien suhteiden parantavan työn sujuvuutta.

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja strategista otetta. Työhyvinvointi ei ole enää vain HR:n vastuulla, vaan se on koko organisaation kilpailukyvyn ytimessä. Miten organisaatiot voivat huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista maailmassa, joka ei pysähdy hetkeksikään?

Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa kuin yrityskulttuurissa.