Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä tärkeämmäksi tekijäksi työnantajaa valitessa. Työajanseurannan ja työtyytyväisyyden mittaaminen tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen ja parhaiden osaajien pitovoimaan.
Työelämä on muutoksessa ja se muokkaa tapojamme tehdä työtä tulevaisuudessa. Kun työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta, vaatii työ tekijältään yhä enemmän itseohjautuvuutta. Samalla työntekijät odottavat yrityksiltä avoimuutta ja vastuullisuutta sekä työltä merkityksellisyyttä. Miten yritykset voivat varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa?
Alasta riippumatta työelämä on intensiivistä ja työssä vaaditaan yhä enemmän henkistä kapasiteettia. Mieli on tärkein työväline, mutta sen huoltaminen on vielä verrattain uutta työpaikoilla. Työpaikoilla tulisi etsiä aktiivisesti keinoja henkisen työhyvinvoinnin tukemiseen. Paras aika aloittaa työkykyä vaalivat toimet oli eilen, toiseksi paras aika on nyt. Hyvinvoiva mieli luo perustan työn tuottavuudelle.
Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden tae, joka luo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta työhön ja elämään. Vaikka mittaaminen lienee alun perin syntynyt takaamaan reiluutta työnantajan ja työntekijän välille, sen luonne on monipuolistunut ja tehtävä kasvanut. Erityistä tässä ajassa on sen merkitys yrityskulttuurin ja työntekijäkokemuksen tekijänä ja kuvaajana.
Mobiililaitteilla käytettävä työajan- ja töiden seurantajärjestelmä mahdollistaa työaikaleimaukset ja työajan kohdentamisen paikasta riippumatta. Reaaliaikaisella seurannalla saadaan täsmällistä tietoa työtehtäviin kuluvasta ajasta, mikä auttaa töiden suunnittelussa ja henkilöstön resursoinnissa.
Työntekijäkokemusta voidaan parantaa tasapuolisella ja työntekijöiden toiveet huomioivalla työvuorosuunnittelulla. Automatisoitu järjestelmä kohdentaa jakson päivittäiset työt yksilön osaamisen ja esitettyjen työ- ja vapaapäivätoiveiden mukaisesti.
Koordinaatiokaaos kuvaa kuinka kasvava organisaatio sirpaloituu, kasvattaa byrokratiaa ja kangistuu. Ääritapauksessa kyky vastata kilpailijoiden haasteisiin romahtaa, kuten kävi NOKIAn puhelimille. Tietämyksen luominen on polku pois koordinaatiokaaoksesta. Ensin luodaan oppimisen rakenteet, ja suuret rakennemuutokset seuraavat, kun ymmärrystä on riittävästi.
Ei se ollut helppoa ennenkään, mutta nyt se on entistäkin haastavampaa. Nimittäin työn ja vapaa-ajan välinen rajanveto. Kun kotimme on työpaikkamme, työaikaa voi olla vaikea hahmottaa. Etätyö on kuitenkin yhtä lailla työaikaa, tehtiinpä sitä miten pienissä osissa tahansa.
Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla aikaa oikeasti merkityksellisiin asioihin, kuten läsnäoloon ja henkilöstön kehittämiseen.
Tiukissa tilanteissa HR:n tuntemus lainmukaisista irtisanomis- ja lomautusperusteista punnitaan. Kauppakamarin lakimies Reetta Riihimäki nostaa jutussa esiin tärkeimmät muistettavat asiat. Katso myös KoulutusOnline-video lomauttamisen pelisäännöistä.
Muutos aiheuttaa huomattavasti päänvaivaa ja työnsarkaa henkilöstöhallinnossa, sillä useilla työpaikoilla heidän pöydälleen tipahtavat kaikki pyynnöt uusista tarvikehankinnoista ja laitekorjauksista aina uuden henkilön etäperehdytykseen asti – ja siinä sivussa pitäisi suunnitella kuinka organisaatio toimii uudenlaisessa tilanteessa.
”Etätyössä käytettävien sovellusten kirjo on valtava. Sovellusten avulla voidaan hoitaa kokouksia, jakaa tietoa ja käydä kehityskeskusteluja sekä järjestää ideointityöpajoja, kyselyitä, äänestyksiä, webinaareja ja virtuaalikahvihetkiä. Sovellukset helpottavat sekä oman että tiimin työn hallintaa ja projektinhallintaa”, kuvailee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sovellusasiantuntija Mia Pesonen.
Korona räjäytti pankin etätyöskentelyn osalta – ja sai jähmeänkin organisaation ulos poteroistaan ja päivittämään toimintatapojaan. Myös uusi työaikalaki komppaa etätyötä, koska laki on tuonut paljon uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia työajan järjestelyyn.
Vuoden alusta voimaan astunut uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoiden ja työelämän muutoksiin. Ajasta ja paikasta riippumaton, itsenäinen tietotyö huomioidaan uudessa työaikalaissa, mikä mahdollistaa työpaikkakohtaisista työaikaratkaisuista sopimisen.
Suomen osaajapula on ennätyskorkealla. Sekä yrityksillä että yhteiskunnalla on nyt yhdestoista hetki panostaa ratkaisuihin, jotka lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta ja työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.
Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia mahdollisuuksia joustaviin työaikakäytäntöihin.
Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan asiakastyötä tekevien arjen virtaviivaistamiseen, mutta yhtä tärkeää on miettiä myös hallinnon ja tukitoimien työprosessit kuntoon.
HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan.
Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari
Smartum teetti loppuvuonna 2018 Työssä elämisen tutkimuksen, jossa tutkittiin asiantuntija- ja tietotyötä tekevien kokemuksia sekä asiantuntijatyötä johtavien päättäjien suhtautumista työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työelämän inhimillistymiseen.
Erilaiset sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät vyöryivät hyökyaallon lailla ihmisten arkea "helpottamaan". Töissä ihmiset naputtelivat puolen tunnin tarkkuudella tekemisiään ajanseurantajärjestelmään. Toiseen järjestelmään suunniteltiin tekemiset ja raportoitiin, tuliko niitä tehtyä vai mitä lopulta tehtiin. Sähköiset kokouskalenterit täyttivät asiantuntijoiden päivät tupla- ja triplavarauksilla. Sähköposti sotki lopullisesti monen elämän... Eripura alkoi levittää ilkeitä, tuhoavia lonkeroitaan aina vain laajemmin maan asukkaiden keskuuteen.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä
Tervetuloa muutos - ja sen tahdissa elävät toimitilat
Kolmikymppinen mies, luontainen johtaja?
Sovittelu kääntää konfliktit voitoksi
Ei saa dropata tunnelmaa
Miten johtaja vastaa etätyön hyvinvointihaasteisiin?
Paikallaanolo ja yksin puurtaminen puuduttaa etätyössä
Korona haastoi HR-järjestelmät
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Astronautit etätöissä
Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?
Varhaisen vastuullisuuden malli
Palautumisen paikka
Kestikö pää koronakurimuksen?
Pullon henki karkuteillä
Serendipiteetin seireeninkutsu
Koronakumipallot
HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys
Inhimillinen johtaminen on avain toimivan työyhteisön luomiseen
Rekrygaala palkitsi vuoden vaikuttavimmat rekrytointiteot
Mindfulness huijaus vai radikaali tietoisuuden kehittäminen?
Henkilöstövuokrauksen rooli tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointikortti-koulutuksesta intoa ja osaamista kehittämiseen
HRx 2022 toi HR-ammattilaiset yhteen kuulemaan työn uusista tuulista
Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta
Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä
Vastuullisuudestaan työnantaja muistetaan
Katse tulevaisuuteen - tekeminen hetkessä
Kinnarps siivitti Advenin onnistuneeseen muutokseen
Ohje etätyöstä ja henkisestä hyvinvoinnista työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn
Hyvinvoinnin merkitys korostuu
Koti työpaikkana
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?
