Työn murros on mullistanut yritysten toimitilatarpeet. Toimistot eivät enää ole yksittäisiä tiloja, vaan kokonaisvaltaisia työympäristöjä, jotka ruokkivat niin yksilön kuin koko työyhteisön hyvinvointia. Muutos on samalla haastanut kiinteistöalan toimijat ajattelemaan täysin uudella tavalla.
Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin kannalta? Mitä moninaisuuden tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa esimerkiksi Suomessa työskentelevien kansainvälisten osaajien kannalta?
Yritykset tarvitsevat osaavia ihmisiä menestyäkseen. Miten HR-ammattilainen pystyy osaltaan takaamaan oikeanlaisen osaamisen kehittämisen? Entä mikä on organisaation ja mikä yksilön rooli osaamisen kehittämisessä?
Työn imu sekä arvostava ja kannustava työilmapiiri ovat tavoittelemisen arvoisia asioita jokaisella työpaikalla. Organisaatioille ne tarkoittavat parempia työsuorituksia ja parempaa tuottavuutta. Työntekijöille ne merkitsevät vahvempaa mielenterveyttä ja parempaa elämänlaatua.
Selvä käsitys pelisäännöistä auttaa takaamaan työrauhan, asianajaja Antti Palmujoki sanoo. Erityisesti esihenkilöiden ja HR-asiantuntijoiden tulee hallita työoikeuden perusteet, jotta sopu työpaikalla säilyy. Asioita on kuitenkin työlästä ottaa haltuun yksin kirjoja lukemalla. Siksi työnantajalta kannattaa pyytää koulutusta.
Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Hyvinvoivat työntekijät tuovat organisaatiolle kilpailuetua.
Uudistunut pyöräetu mahdollistaa työsuhdepyörän hankinnan ansiotuloverosta vapaana etuna 1 200 € asti/vuosi. Edusta kiinnostuneet työnantajat tekevät tilauksia jo vuodelle 2022. Ennakkotilaus helpottaa työnantajaa ja mahdollistaa parhaan pyörien saatavuuden työntekijöille.
Jokaisella pitäisi olla puskurityö: harrastus tai sivutyö, josta voi tehdä uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Jos puskurityö on tekijälleen ura- ja taloudellista riskiä hajauttava plan B, työnantajalle se on joustava tapa hankkia osaamista, näkemystä ja käsipareja (tässä työvoimaa). Se on olennainen osa joustavaa resurssointia erityisesti tilanteissa, joissa työpanoksen tarve on osa-aikainen tai satunnainen, ja joissa näkyvyys tilausputkeen on lyhyt.
Työntekijäkokemusta voidaan parantaa tasapuolisella ja työntekijöiden toiveet huomioivalla työvuorosuunnittelulla. Automatisoitu järjestelmä kohdentaa jakson päivittäiset työt yksilön osaamisen ja esitettyjen työ- ja vapaapäivätoiveiden mukaisesti.
Koordinaatiokaaos kuvaa kuinka kasvava organisaatio sirpaloituu, kasvattaa byrokratiaa ja kangistuu. Ääritapauksessa kyky vastata kilpailijoiden haasteisiin romahtaa, kuten kävi NOKIAn puhelimille. Tietämyksen luominen on polku pois koordinaatiokaaoksesta. Ensin luodaan oppimisen rakenteet, ja suuret rakennemuutokset seuraavat, kun ymmärrystä on riittävästi.
Vuoden 2020 Accenture Global Digital Fluency -tutkimus osoittaa, että vain 14% yrityksistä on digitaalisesti kypsiä. Lopuilla 86% on siis vielä pitkä matka kuljettavana.
Viimeistään koronakriisin laukaisema hybridityön räjähdysmäinen kasvu syksyllä edellyttää organisaatioita muotoilemaan kulttuuriaan yhä itseohjautuvammaksi. Myös paikallinen sopiminen tuo oman mausteensa HR-päättäjän syksyyn.
"Olet paras esihenkilö, joka minulla on koskaan ollut, aina positiivinen mutta riittävän jämäkkä”. Näin kirjoitti yksi työkavereistani minulle viime joulukuussa, silloisen työsuhteeni ollessa päättymässä. Sain muutenkin hyvin positiivista palautetta työstäni ja sen tuloksista, ja tämä oli yksi ilahduttavimmista. Jotenkin lapsellisesti kuvittelinkin, että se, että olin mitä ilmeisimmin muidenkin näkökulmasta onnistunut työssäni, helpottaisi seuraavan työpaikan löytymistä. Niin ei kuitenkaan käynyt.
Mitä yrityskulttuurilla oikeasti tarkoitetaan, miksi se on tärkeä ja miten sillä rakennetaan yritykselle todellista kilpailuetua? Keskusteluiden isäntänä toimii Suomen ensimmäisen yrityskulttuurimuotoilutoimisto Leidenschaft Oy:n co-founder Panu Luukka. Podcastissa yrityskulttuuria lähestytään kymmenen yritysjohtajan henkilökohtaisen kasvutarinan kautta, kahdella tuotantokaudella. Kuulijalla on mahdollisuus oppia iso nippu konkreettisia tekoja menestyvien yritysten takaa. Podcast pohjautuu ja toimii syventävänä materiaalina Panu Luukan Yrityskulttuuri on kuningas -kirjaan (AlmaTalent 2019).
Rekrytoijan tärkein tehtävä on löytää oikea henkilö oikeaan työhön ja monimuotoisuus on sekä työnhakijan että koko työyhteisön etu. Parhaimmillaan yhdenvertaisuuden huomioiminen on sisäänrakennettu tavanomaiseen rekrytointiprosessiin, jolloin myös vammaiselle osaajalle löytyy oikea työtehtävä ja titteli tavanomaisen työnkuvan muotoilun avulla.
Hajautetun työn monia etuja ja haittoja on tutkittu, ja niistä on kirjoitettu laajasti viimeisten 15 kuukauden aikana. Paluusta toimistolle tulee monille tietoinen valinta. Valintaa ohjaavat päivän työtehtävät, vuorovaikutuksen taso ja henkilö- ja fyysisten resurssien välitön tavoitettavuus. Rakentamiemme toimistojen tulisi täydentää kotikonttoria ja tarjota samalla lisäarvoa sekä yritykselle että työntekijöille.
Vain alle kolmasosa yli 50-vuotiaista kokee oman osaamisen kehittämisen tärkeäksi – näin julisti Barona valtakunnallisessa työelämätutkimuksessaan. Tarkoittaako tämä, että 50 vuotta on eräänlainen rajapyykki, jonka jälkeen on syytä vain rullata laakereilleen odottelemaan leppoisia eläkepäiviään? Kaikki on nyt nähty ja koettu.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Palkitse ja muista henkilöstöä arvostetulla lahjalla
Monikulttuurisuus työpaikoilla – arvopohjaiset teot ratkaisevat
Arvovalmennuksen kautta nostetta organisaatioon
Keskuskauppakamari täydentää palkitsemistuotteiden valikoimaansa
Monimuotoisuus kilpailuvaltiksi hyvällä johtamisella
Jatkuva oppiminen on ainoa kestävä kilpailuetu
Vastuullinen ja luotettava Pyöräetupalvelu
Vaihto-opiskeluohjelmat oppilaitosten tapaan työpaikoille
Lahjat kertovat yrityksen kulttuurista
Arvot ja vastuullisuus korostuneet kriisiajan johtamisessa ja rekrytoinnissa
Toimiva yhteisö
Kaikki pallot ilmassa?
Yrityssijoituksen isoin potentiaali ja riski on motivoituneessa yritysjohdossa
Johdon uravalmennus mahdollistaa seuraavan ura-askeleen
HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä
Tervetuloa muutos - ja sen tahdissa elävät toimitilat
Kolmikymppinen mies, luontainen johtaja?
Sovittelu kääntää konfliktit voitoksi
Ei saa dropata tunnelmaa
Miten johtaja vastaa etätyön hyvinvointihaasteisiin?
Paikallaanolo ja yksin puurtaminen puuduttaa etätyössä
Korona haastoi HR-järjestelmät
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Astronautit etätöissä
Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?
Varhaisen vastuullisuuden malli
Palautumisen paikka
Kestikö pää koronakurimuksen?
Pullon henki karkuteillä
Serendipiteetin seireeninkutsu
Koronakumipallot
Inhimillinen johtaminen on avain toimivan työyhteisön luomiseen
Rekrygaala palkitsi vuoden vaikuttavimmat rekrytointiteot
Mindfulness huijaus vai radikaali tietoisuuden kehittäminen?
Henkilöstövuokrauksen rooli tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointikortti-koulutuksesta intoa ja osaamista kehittämiseen
HRx 2022 toi HR-ammattilaiset yhteen kuulemaan työn uusista tuulista
Etätöissä tylsistyminen kasvaa mutta hybridi voi tuoda helpotusta
Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä
Vastuullisuudestaan työnantaja muistetaan
Katse tulevaisuuteen - tekeminen hetkessä
Kinnarps siivitti Advenin onnistuneeseen muutokseen
Ohje etätyöstä ja henkisestä hyvinvoinnista työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn
Hyvinvoinnin merkitys korostuu
Koti työpaikkana
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?
