Hyvinvointi

NÄKÖKULMA

Rahapelaamisesta kannattaa puhua työpaikalla

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä.

Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö Arpa-projekti, EHYT ry
http://www.arpaprojekti.fi

EHYT ry tarjoaa tietoa, koulutusta ja työkaluja rahapelihaittojen ehkäisemiseen työpaikalla. Ilmaiset Työelämä pelissä -koulutukset 26.4.2017 Tampereella ja 23.5.2017 Kuopiossa.

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä. Suurimmalle osalle pelaaminen ei aiheuta haittoja. Kuitenkin arviolta 124 000 suomalaista kärsii peliongelmasta. Tiedämme, että suurin osa ongelman vuoksi hoitoon hakeutuneista on työssäkäyviä.

Jos työntekijän pelaaminen muuttuu liialliseksi, vaikuttaa se hänen sosiaaliseen elämäänsä ja vaikutukset yltävät myös työ- paikan arkeen. Rahapelihaittojen tunnistaminen on vaikeaa, sillä ongelmat eivät näy tai haise ulospäin. Usein pelaaja ei itse myönnä ongelmaa, hyväksy rahapelaamisesta koituvia haittoja tai halua puhua omasta pelaamisestaan.

Työkaverit kuitenkin havaitsevat, jos kollegalla ei ole kaikki kunnossa. Työntekijän rahapeliongelma voi ilmetä esimerkiksi toistuvina poissaoloina tai vaikeutena tehdä yhteistyötä. Yllättävän usein voimme lukea iltapäivälehtien lööpeistä, kuinka rahapeliongelma on johtanut taloudellisiin väärinkäytöksiin. Jos työntekijä pyrkii pääsemään ahdingostaan ottamalla rahaa työnantajan pussista, siitä voi aiheutua työnantajalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia mainekysymyksistä puhumattakaan.

Tietyillä toimialoilla työskentely saattaa asettaa työntekijät alttiiksi rahapeliongelman kehittymiselle. Erityisesti rahapelien parissa työskentely tai se, että työskentelee tilassa, jossa on rahapelilaitteita, voi lisätä riskiä rahapeliongelmaan. Lisäksi työn luonne voi altistaa ongelmalle. Esimerkiksi vuorotyössä tai kuljetusalalla toimivat pitävät usein taukoja ympäristöissä, joissa rahapelit ovat helposti saatavilla ja niiden parissa on helppoa viettää aikaa.

Rahapeliongelmaa ei yleensä tunnisteta suomalaisilla työpaikoilla. Ongelmaa ei osata ottaa puheeksi eikä peliongel- maista työntekijää ohjata hoitoon. Rahapelihaittoja voidaan kuitenkin ehkäistä päihdehaittojen tapaan: sopimalla yhteiset säännöt ja kirjaamalla ne työhyvinvointisuunnitelmaan sekä päihdeohjelmaan. Jos hankalien tilanteiden puheeksi otosta ja hoitamisesta ei ole sovittu etukäteen, saattaa syntyä vaikenemisen ilmapiiri ja tilanne voi eskaloitua iltapäivälehtien lööppitarinoiden kaltaiseksi sotkuksi. On kaikkien etu, jos työpaikalla on sallittua sanoa, ettei työkaverilla ole kaikki kohdallaan. Peliriippuvainen tarvitsee työyhteisön ja työnantajan tukea.

Rahapelihaittojen ehkäiseminen on osa työantajan yhteiskuntavastuuta ja työpaikan sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja. Rahapelihaittojen ehkäiseminen hyödyttää työnantajaa: kun työntekijälle ei synny ongelmia, ei niiden selvittämiseenkään kulu rahaa. Työpaikalla sisäinen luottamus kasvaa, kun ongelmatilanteisiin on luotu ennalta selkeät toimintatavat. Työnantajan hyvä maine ja työyhteisön hyvinvointi karttuu, kun toimii tässäkin asiassa vastuullisesti.

Teksti: Tapio Jaakkola

Julkaistu: 01/2017

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.